Kaveritarina: Julia ja Anni

Kehitysvammatuki 57 ry:n kaveritoiminta yhdistää kavereiksi kaksi henkilöä, joilla on samankaltaisia mielenkiinnon kohteita. Julia ja Anni ovat olleet kavereita jo viisi vuotta. Pyysimme Juliaa kertomaan, mitä kaveruus on tuonut elämään.

Minut sai lähtemään vapaaehtoistoimintaan mukaan oma isoveljeni, joka asuu aika pitkän matkan päässä minusta, mutta olemme erittäin läheiset ja joka viikko tekemisissä ja hän on autisti. Hän kertoi kerran minulle innoissaan, kuinka sai itselleen uuden ystävän.

Juteltiin asiasta ja kyseessä oli tällainen paikallinen vapaaehtoisjärjestö minkä kautta hän sai kaverin. Tämä hänen innostuneisuutensa sai minut ajattelemaan, että itsekin haluan vapaaehtoiseksi. Ryhdyin selvittämään vapaaehtoistyötä pääkaupunkiseudulla ja löysin KV57ryn sivuille ja kaveritoiminnan sivun. Laitoin heti hakemuksen kaveritoimintaan.

Minulle löytyi nopeasti kaveri. Tapasimme, juttu luisti ja molemmat halusimme tutustua, niin meistä sitten tuli kaveripari. Olemme olleet kavereina kohta 5 vuotta. Tähän mahtuu monta kivaa yhteistä kokemusta, vaikka korona-aikakin oli välissä, ja näkemiset rajoittuivat hetkeksi.

Maailman taas vapauduttua, olemme nähneet normaaliin tapaan noin kerran kuukaudessa. Teemme mukavia asioita kuten käymmä leffassa, syömässä, keilaamassa, koiran kanssa lenkillä ja uimassa.

Olemme myös osallistuneet vapaaehtoisille järjestettyihin kaveritoimintoihin, joista mm. pikkujoulut ovat olleet ihania. Fazerilla vierailu on jäänyt myös eritoten molempien meidän mieleen todella kivana kokemuksena.

Toiminta on antanut uusia ystäviä ja uusia kokemuksia. Koen että oma sosiaalinen verkkoni on laajentunut ja saan olla tässä porukassa ihan oma aito itseni.

T: Julia

Haluatko kaveriksi?

Vapaaehtoistoiminta