Rohkeasta ideasta vuosikymmenien mittaiseksi konserttisarjaksi

Tarvittiin uusia tiloja ja haluttiin uutta toimintaa. Ensin hankittiin uusi toimisto Uudenmaankadulta ja uudet tilat mahdollistivat entistä läheisemmän yhteyden jäsenistöön. Toimisto oli paikka, jonne ihmiset saattoivat tulla kertomaan arjestaan ja jakamaan huoliaan.

Tuohon aikaan kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään tukevia yhdistyksiä oli jo ympäri Suomea ja tammikuun viimeisenä sunnuntaina vietettiin kehitysvammaisten päivää. Ennen vuotta 1973 juhlallisuuksia vietettiin vuoron perään eri kaupungeissa järjestetyissä juhlissa, joissa oli puheita ja musiikkia. Juhlissa ei kuitenkaan nähty erityistä tukea tarvitsevia esiintyjiä: ”Siinä ei ollut kehitysvammaisilla itsellään mitään osuutta”, toteaa Anneli.

Uuden aloittaminen vaatii kylmäpäisyyttä

Moision sairaalan ylilääkäri Kivi Lydecken oli käynyt Mikkelissä musiikkijuhlissa, jonne kokoontui kehitysvammaisten henkilöiden musiikkiryhmiä eri puolilta Suomea. Kivi innostui näkemästään ja ehdotti kehitysvamma-alan liitoille, että musiikkijuhlien järjestettäisiin konsertti vastavalmistuneessa Finlandiatalossa. Liitoilta pallo heitettiin Helsingin yhdistykselle

Harppaus oli suuri ja ehdotukseen suhtauduttiin yhdistyksen hallituksessakin suurella varauksella. Yritystä pidettiin uhkarohkeana ja jotkut valmistautuivat jo osallistumaan konsertin aiheuttamiin tappioihin. Kylmäpäisyyttä ja päättäväisyyttä kuitenkin löytyi ja konsertti päätettiin järjestää vuonna 1973. Lippuja toimitettiin jäsenkirjeen mukana ja lunastamalla liput pääsi mukaan konserttiin.” Ne ei ollut mitään virallisia Finlandia-talon lippuja, vaan jotain sellaisia lappusia”, Anneli toteaa.

Pelko siitä, ettei tapahtuma löytäisi yleisöään osoittautui kuitenkin nopeasti turhaksi, kun sana konsertista lähti leviämään. ”Tarkoitus oli suunnata tapahtuma niin sanotusti suurelle yleisölle, mutta tilauksia tulikin paljon tuli kehitysvammaisten yhdistyksistä. Pelättiin, että Finlandia-talo on ylibuukattu ennen kuin muut tulevat paikalle.” Konserttipäivänä sali oli tupaten täynnä ja tilaisuus oli menestys.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Rytmi-Norpat Finlandiatalossa vuonna 2004

Katkeamaton konserttien sarja

Finlandia-talon konsertista tuli vuosittainen merkkitapahtuma. ”Se oli kauhean tärkeä asia, että sai kutsun Finlandia-taloon. Keskusteltiin, että kuka kutsun on saanut ja kuka ei”, Anneli toteaa. Kutsuvieraiden paikka oli luonnollisesti eturivissä.

Vuosien varrella konserteissa on kuultu lähes kaikkia musiikin genrejä ja esiintyjiä on tullut myös ulkomailta. Muun muassa Norjasta tuli soittokunta 1977, jonka jäsenten uniformuissa oli mitaleja. “He saivat eri paikoissa esiintyessään aina uuden ansiomitalin”, Anneli muistelee. Ruotsin Vesteråsista puolestaan tuli nokkahuiluyhtye. Vastavuoroisesti suomalaiset saivat myös kutsuja ulkomailta. Pikkolo-niminen orkesteri kävi esiintymässä Oslossa ja Ruotsin Westeråsissa. Konsertit ovat olleet monelle artistille merkittävä mahdollisuus esiintyä suurelle yleisölle.

Finlandia-talolta alkanut konserttien sarja on kulkenut katkeamattomana ketjuna vuosikymmenien läpi. Vuonna 2015 tapahtuman nimi vaihtui Kemuiksi ja tapahtumapaikkana on ollut Messukeskus vuodesta 2019. Kemuissa tunnelma on vapaamuotoisempi ja lavan edusta on varattu tanssilattiaksi. Vuonna 2022 vietettiin tapahtuman 50-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden Kemuissa esiintyivät muun muassa Hassut tassut, Herkkuräbäri, Harmooni likat, Tunneatteri, LSV, Resonaarigroup ja Pikku-Kipinä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Resonaari on esiintynyt sekä Finlandiatalossa että Kemuissa.

Pikku-Kipinälle musiikki on ilon jakamista

Enimmäkseen pop-tyylistä musiikkia rap-vaikutteilla tekevä Pikku-Kipinä aloitti musiikin harrastuksen vuonna 2015. Musiikista tuli kuitenkin niin tärkeää, että hän halusi päästä myös esiintymään. Mahdollisuus tarjoutui vuonna 2019, kun hän nousi Kemujen lavalle. ”Tuntui kivalta, että pääsi jakamaan ihmisten keskuuteen musaa ja ihmiset nauttii siitä musiikista.” Pikku-Kipinälle syyt musiikin tekemiseen ovat selkeät: ”Mä teen sen takia musaa, että saisi ihmiset ilakoimaan musiikista, mutta kans siksi, että nautin musiikin tekemisestä.”

Isolle lavalle nouseminen on jännittävää. Mitään erikoista keinoa jännityksen poistamiseen ennen esitystä Pikku-Kipinällä ei ole, mutta hän tietää, että olo helpottaa, kun pääsee estradille. Pikku-Kipinä antaa energiaa yleisölle ja yleisön reaktiot kannustavat häntä:

 ”Odotan sitä ilakoimista, mitä ihminen tuo omalla tavallaan ja se, että ihminen nauttii ja ilakoi suuresti.”

Esiintyessään Pikku-Kipinä liikkuu paljon ja siten kannustaa yleisöä mukaan. ”Mulle on tärkeää se, että yleisöllä on kivaa ja kumpuaa sinne lavallekin. Alkaa myös ilakoimaan itsekin, kun muutkin ilakoi”, Pikku-Kipinä toteaa.

Esiintymisistä on tullut paljon kannustusta se innostaa tekemään lisää musiikkia. ”Se että ihminen tykkää musiikista motivoi aika paljon jatkamaan”, hän toteaa. Aloitteleville musiikintekijöille Pikku-Kipinä antaa vinkiksi, että musiikkia kannattaa ensin harrastaa. ”Jos haluaa aloittaa omalla musiikin uralla, niin kannattaa ensin ihan tavallisesti harrastaa. Jos se on niin tärkeää, se saattaa nousta siihen, että tää on mun juttu. Tätä mä tykkään tehdä.” Jännitys tulee olemaan aina mukana yleisön edessä, mutta esiintyessä sitä voi helpottaa: ”Jos tuntuu, että ihmiset kattoo vaan pelkästään sinua, niin kannattaa katsoa jonnekin muualle, ja ei niin paljoa jänskätä.”

Pikku-Kipinän positiivisuus on tarttuvaa. Hän kertoo, että tulisi mielellään myös seuraaviin Kemuihin esiintymään. Tapahtumaa odotellessa pääset kuuntelemaan häntä Youtubessa ja SoundCloudissa.

YouTube: Kuuntele Pikku-Kipinää Youtubessa (Linkki vie pois Kvtuki57.fi-sivustolta)

SoundCloud: Kuuntele Pikku-Kipinää Soundcloudissa (Linkki vie pois Kvtuki57.fi-sivustolta)